[{"content":" Hei, olen Maarit Matinolli, 45-vuotias lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tyrnävältä.\nOlen syntynyt Oulussa ja käynyt peruskouluni Maikkulassa. Kirjoitin ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 2001. Opiskelin lääketiedettä Oulun yliopistossa ja valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2006. Neurologian alaan kuuluva väitöskirjani valmistui 2009.\nOlen työskennellyt pääosan työurastani Tyrnävän terveyskeskuksessa ja suorittanut erikoistumiseen kuuluvat sairaalapalvelut Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Syksystä 2020 lähtien olen toiminut terveyskeskuslääkärinä ja kouluttajalääkärinä Siikalatvalla. Tällä hetkellä toimin Siikalatvalla Rantsilan vuodeosaston lääkärinä.\nPerheeseeni kuuluu puolisoni Vesa-Matti ja 11-, 15- ja 16-vuotiaat lapset.\nVapaa-aikani kuluu pitkälti perheen kanssa, lasten salibandy- ja soittoharrastusten parissa ja liikkuen.\nLähdin politiikkaan hieman alle nelikymppisenä – olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa kesällä 2021. Toimin tällä hetkellä Tyrnävällä kunnanvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä.\nLuottamustoimet Tyrnävän kunnanvaltuutettu 2021– Tyrnävän sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja 2025- Tyrnävän teknisen lautakunnan varajäsen 2025- Tyrnävän Vesihuolto oy, hallituksen jäsen 2026- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu 2022– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen 2022– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjaoksen varajäsen 2023– Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervia hallintoneuvoston jäsen 2023– Suomen yleislääkärit GPF ry Oulun aluetoimikunnan jäsen 2019 – Suomen Lääkäriliitto, Oulun terveyspoliittisen valiokunnan jäsen 2024- Aiemmat luottamustoimet Tyrnävän kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja 2021 – 2025 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen 2021 – 2022 Voit lukea blogiartikkelini etusivulta. Yhteystietoni löydät etusivun alareunasta.\n","permalink":"https://maarit.matinolli.net/tietoa-minusta/","summary":"\u003cfigure class=\"align-center \"\u003e\n    \u003cimg loading=\"lazy\" src=\"potretti_pienin.jpg#center\"\n         alt=\"Maarit Matinolli\" width=\"300\"/\u003e \n\u003c/figure\u003e\n\n\u003cp\u003eHei, olen Maarit Matinolli, 45-vuotias lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tyrnävältä.\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eOlen syntynyt Oulussa ja käynyt peruskouluni Maikkulassa. Kirjoitin\nylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 2001. Opiskelin lääketiedettä\nOulun yliopistossa ja valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi vuonna\n2006. Neurologian alaan kuuluva väitöskirjani valmistui 2009.\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eOlen työskennellyt pääosan työurastani Tyrnävän terveyskeskuksessa ja\nsuorittanut erikoistumiseen kuuluvat sairaalapalvelut Oulun\nyliopistollisessa sairaalassa. Syksystä 2020 lähtien olen toiminut\nterveyskeskuslääkärinä ja kouluttajalääkärinä Siikalatvalla. Tällä\nhetkellä toimin Siikalatvalla Rantsilan vuodeosaston lääkärinä.\u003c/p\u003e","title":"Tietoa minusta"},{"content":"Julkaistu Rantalakeudessa 2.4.2025\nKirjoitin omalääkärimallin ja hoidon jatkuvuuden merkityksestä yleislääketieteessä jo ennen vuoden 2022 aluevaaleja. Sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oululaisen professori Juha Auvisen johdolla laaditun ansiokkaan Omalääkäri 2.0 -selvityksen. Omalääkärimallin edistäminen on myös osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa.\nOmalääkärimallin puolesta puhuu vahva tieteellinen näyttö, jonka mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.\nNykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lienee ilmiselvää, että valtiolla ei ole lähivuosina mahdollisuutta merkittävästi lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, vaan valtion rahoitusta täytyy kohdentaa maanpuolustuksen vahvistamiseen.\nTämä korostaa entisestään tarvetta tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Omalääkärimalli onkin kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.\nPohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ilokseni lähdetty tekemään johdonmukaista työtä omalääkärimallin käyttöön ottamiseksi kaikkialla perusterveydenhuollossa. Omalääkärien hoidossa olevan väestöjoukon kokoa on pyrittävä määrätietoisesti pienentämään nykyisestään ja omalääkärien poissaolojen (lomat, koulutukset) ajalle tulee kehittää toimivat sijaisratkaisut.\nOptimaalisesti toimiva omalääkärimalli vaatii lisää perusterveydenhuoltoon pitkäaikaisesti sitoutuneita lääkäreitä ja pitemmän aikavälin tavoitteena tuleekin olla yleislääketieteen erikoislääkärien osuuden kasvattaminen verrattuna nykyisellään terveyskeskuksissa työskentelevään lääkärikuntaan. Lääkäreiden sitouttaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja erityisesti terveyskeskuksiin on syytä aloittaa jo lääketieteen opintojen aikana positiivisen työnantajakuvan luomisella mm. terveyskeskusharjoitteluiden yhteydessä.\nHyvinvointialueella ei ole varaa jättää käyttämättä mitään omalääkärimallin toteuttamisen tapoja ja niinpä mm. ammatinharjoittajamallin käyttöönottoa tulee selvittää viipymättä. Vaikuttavuuden näkökulmasta myös Kela-korvauksiin pohjautuvat valinnanvapauskokeilut tulisi ensisijaisesti perustaa omalääkäri- ja hoidonjatkuvuusmalliin.\nMaarit Matinolli, kunta- ja aluevaltuutettu, kunta- ja aluevaltuustoehdokas\n","permalink":"https://maarit.matinolli.net/posts/omal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rimallionkustannusvaikuttavuudeltaan/","summary":"\u003cp\u003e\u003cem\u003eJulkaistu Rantalakeudessa 2.4.2025\u003c/em\u003e\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eKirjoitin omalääkärimallin ja hoidon jatkuvuuden merkityksestä\nyleislääketieteessä jo ennen vuoden 2022 aluevaaleja. Sittemmin\nsosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oululaisen professori Juha\nAuvisen johdolla laaditun ansiokkaan Omalääkäri 2.0 -selvityksen.\nOmalääkärimallin edistäminen on myös osa pääministeri Petteri Orpon\nhallitusohjelmaa.\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eOmalääkärimallin puolesta puhuu vahva tieteellinen näyttö, jonka\nmukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee,\nsairastavuus ja kuolleisuus vähenevät, terveydenhuollon palveluiden\nkokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys\nparanee.\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eNykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lienee ilmiselvää, että\nvaltiolla ei ole lähivuosina mahdollisuutta merkittävästi lisätä\nsosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, vaan valtion rahoitusta täytyy\nkohdentaa maanpuolustuksen vahvistamiseen.\u003c/p\u003e","title":"Omalääkärimalli on kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon palvelut"},{"content":"Julkaistu sanomalehti Kalevassa 17.3.2025\nTerveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kunnissa ei päättynyt sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille, vaan kuntapäättäjien tulee kaikissa päätöksissään huomioida terveyden edistämisen näkökulmat. Vaikka vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ovat nyt Pohteen laajemmilla harteilla, kunnat vaikuttavat edelleen merkittävästi asukkaidensa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ennaltaehkäisevän työn keinoin.\nPanostamalla arjen liikuntamahdollisuuksiin – kuten pyöräteihin, lähiliikunta-alueisiin ja maastoreitteihin – voidaan ennaltaehkäistä monia terveysongelmia, jotka muuten voisivat johtaa raskaampiin ja kalliimpiin hoitokuluihin ja lisätä inhimillistä kärsimystä. Jokainen euro, joka sijoitetaan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen, säästää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.\nKunnan rooli ennaltaehkäisevässä työssä ei rajoitu vain liikuntapalveluihin tai yhdyskuntasuunnitteluun. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluilla, työ- ja elinkeinopalveluilla, opetustoimella ja ateriapalveluilla on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin ehkäisyssä. Moni tutkimus osoittaa, että aktiivinen arki ja sosiaaliset kontaktit vahvistavat mielenterveyttä ja vähentävät riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen tai muistisairauksiin. Tämän vuoksi terveys- ja hyvinvointivaikutukset on arvioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa. Kunnilla on velvollisuus tarjota asukkailleen mahdollisuuksia liikkua, osallistua ja voida paremmin.\nParin viime vuoden aikana hyvinvointialue on rakentanut organisaatiotaan ja kehittänyt voimakkaasti toimintaansa. Myös kunnat ovat olleet uuden edessä sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen vastuulle. Vaikka organisaatiot ja vastuut ovat muuttuneet, yhteinen tavoite on säilynyt: asukkaiden terveys ja hyvinvointi. Kuntien ja hyvinvointialueen välistä tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua on kehitettävä niin, että kunnissa tehdyt päätökset tukevat Pohteen työtä ja päinvastoin. Raja-aitoja ja esteitä yhteisen tekemisen osalta tulee madaltaa niiden kasaamisen sijaan. Kun asukkaat voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.\nSekä kunnat että Pohde ovat olemassa vain ja ainoastaan asukkaitaan ja heidän hyvinvointiaan varten – tämä yhteinen tavoite luo perustan entistä tiiviimmälle yhteistyölle.\nMaarit Matinolli Yleislääketieteen erikoislääkäri kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.), Tyrnävä\n","permalink":"https://maarit.matinolli.net/posts/kuntaonterveydenjahyvinvoinnin/","summary":"\u003cp\u003e\u003cem\u003eJulkaistu sanomalehti Kalevassa 17.3.2025\u003c/em\u003e\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003eTerveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kunnissa ei päättynyt\nsote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille, vaan kuntapäättäjien\ntulee kaikissa päätöksissään huomioida terveyden edistämisen näkökulmat.\nVaikka vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluiden\njärjestämisestä ovat nyt Pohteen laajemmilla harteilla, kunnat\nvaikuttavat edelleen merkittävästi asukkaidensa fyysiseen ja psyykkiseen\nhyvinvointiin ennaltaehkäisevän työn keinoin.\u003c/p\u003e\n\u003cp\u003ePanostamalla arjen liikuntamahdollisuuksiin – kuten pyöräteihin,\nlähiliikunta-alueisiin ja maastoreitteihin – voidaan ennaltaehkäistä\nmonia terveysongelmia, jotka muuten voisivat johtaa raskaampiin ja\nkalliimpiin hoitokuluihin ja lisätä inhimillistä kärsimystä. Jokainen\neuro, joka sijoitetaan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen,\nsäästää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveydenhuollon\nkustannuksia.\u003c/p\u003e","title":"Kunta on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukipilari – yhteistyötä Pohteen kanssa tulee entisestään tiivistää"}]