Kategoria: Uncategorized

Julkaistu Rantalakeudessa 2.4.2025

Omalääkärimalli on kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon palvelut

Kirjoitin omalääkärimallin ja hoidon jatkuvuuden merkityksestä yleislääketieteessä jo ennen vuoden 2022 aluevaaleja. Sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oululaisen professori Juha Auvisen johdolla laaditun ansiokkaan Omalääkäri 2.0 -selvityksen. Omalääkärimallin edistäminen on myös osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa.

Omalääkärimallin puolesta puhuu vahva tieteellinen näyttö, jonka mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lienee ilmiselvää, että valtiolla ei ole lähivuosina mahdollisuutta merkittävästi lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, vaan valtion rahoitusta täytyy kohdentaa maanpuolustuksen vahvistamiseen.

Tämä korostaa entisestään tarvetta tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Omalääkärimalli onkin kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ilokseni lähdetty tekemään johdonmukaista työtä omalääkärimallin käyttöön ottamiseksi kaikkialla perusterveydenhuollossa. Omalääkärien hoidossa olevan väestöjoukon kokoa on pyrittävä määrätietoisesti pienentämään nykyisestään ja omalääkärien poissaolojen (lomat, koulutukset) ajalle tulee kehittää toimivat sijaisratkaisut.

Optimaalisesti toimiva omalääkärimalli vaatii lisää perusterveydenhuoltoon pitkäaikaisesti sitoutuneita lääkäreitä ja pitemmän aikavälin tavoitteena tuleekin olla yleislääketieteen erikoislääkärien osuuden kasvattaminen verrattuna nykyisellään terveyskeskuksissa työskentelevään lääkärikuntaan. Lääkäreiden sitouttaminen Pohjois-Pohjanmaalle ja erityisesti terveyskeskuksiin on syytä aloittaa jo lääketieteen opintojen aikana positiivisen työnantajakuvan luomisella mm. terveyskeskusharjoitteluiden yhteydessä.

Hyvinvointialueella ei ole varaa jättää käyttämättä mitään omalääkärimallin toteuttamisen tapoja ja niinpä mm. ammatinharjoittajamallin käyttöönottoa tulee selvittää viipymättä. Vaikuttavuuden näkökulmasta myös Kela-korvauksiin pohjautuvat valinnanvapauskokeilut tulisi ensisijaisesti perustaa omalääkäri- ja hoidonjatkuvuusmalliin.

Maarit Matinolli, kunta- ja aluevaltuutettu, kunta- ja aluevaltuustoehdokas

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 17.3.2025

Kunta on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukipilari – yhteistyötä Pohteen kanssa tulee entisestään tiivistää

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kunnissa ei päättynyt sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille, vaan kuntapäättäjien tulee kaikissa päätöksissään huomioida terveyden edistämisen näkökulmat. Vaikka vastuu ja kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ovat nyt Pohteen laajemmilla harteilla, kunnat vaikuttavat edelleen merkittävästi asukkaidensa fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ennaltaehkäisevän työn keinoin.

Panostamalla arjen liikuntamahdollisuuksiin – kuten pyöräteihin, lähiliikunta-alueisiin ja maastoreitteihin – voidaan ennaltaehkäistä monia terveysongelmia, jotka muuten voisivat johtaa raskaampiin ja kalliimpiin hoitokuluihin ja lisätä inhimillistä kärsimystä. Jokainen euro, joka sijoitetaan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen, säästää pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Kunnan rooli ennaltaehkäisevässä työssä ei rajoitu vain liikuntapalveluihin tai yhdyskuntasuunnitteluun. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluilla, työ- ja elinkeinopalveluilla, opetustoimella ja ateriapalveluilla on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin ehkäisyssä. Moni tutkimus osoittaa, että aktiivinen arki ja sosiaaliset kontaktit vahvistavat mielenterveyttä ja vähentävät riskiä sairastua esimerkiksi masennukseen tai muistisairauksiin. Tämän vuoksi terveys- ja hyvinvointivaikutukset on arvioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa. Kunnilla on velvollisuus tarjota asukkailleen mahdollisuuksia liikkua, osallistua ja voida paremmin.

Parin viime vuoden aikana hyvinvointialue on rakentanut organisaatiotaan ja kehittänyt voimakkaasti toimintaansa. Myös kunnat ovat olleet uuden edessä sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen vastuulle. Vaikka organisaatiot ja vastuut ovat muuttuneet, yhteinen tavoite on säilynyt: asukkaiden terveys ja hyvinvointi. Kuntien ja hyvinvointialueen välistä tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua on kehitettävä niin, että kunnissa tehdyt päätökset tukevat Pohteen työtä ja päinvastoin. Raja-aitoja ja esteitä yhteisen tekemisen osalta tulee madaltaa niiden kasaamisen sijaan. Kun asukkaat voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.

Sekä kunnat että Pohde ovat olemassa vain ja ainoastaan asukkaitaan ja heidän hyvinvointiaan varten – tämä yhteinen tavoite luo perustan entistä tiiviimmälle yhteistyölle.

Maarit Matinolli
Yleislääketieteen erikoislääkäri
kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.), Tyrnävä

Maarit Ylen vaalikoneessa:
Maarit Matinolli | Aluevaaliehdokas 2025 | Yle

Maarit Ilta-Sanomien vaalikoneessa:
Ilta-Sanomat vaalikone | Aluevaalit 2025 | Ehdokas Maarit Matinolli

Maarit Kalevan vaalikoneessa:
Kalevan vaalikone on nyt auki – Katso tästä, kuka on sinulle sopivin ehdokas | Kaleva

Maarit MTV3 vaalikoneessa:
Vaalikone – Alue- ja kuntavaalit 2025 – MTVuutiset.fi – Maarit Matinolli

Maarit Ylen vaalikoneessa:
Maarit Matinolli | Kuntavaaliehdokas 2025 | Yle

Maarit Ilta-Sanomien vaalikoneessa:
Ilta-Sanomat vaalikone | Kuntavaalit 2025 | Ehdokas Maarit Matinolli

Maarit Kalevan vaalikoneessa:
Kalevan vaalikone on nyt auki – Katso tästä, kuka on sinulle sopivin ehdokas | Kaleva

Maarit MTV3 vaalikoneessa:
Vaalikone – Alue- ja kuntavaalit 2025 – MTVuutiset.fi – Maarit Matinolli

Julkaistu Kalevassa 16.12.2024 ja Rantalakeudessa 15.12.2024

Oulaskankaalla tulee jatkaa perusterveydenhuollon yöpäivystystä

Kuten elämässä yleensä, myös politiikassa oman “perheen” kanssa erimieltä oleminen on kaikista tuskallisinta.

Maan hallitus on sairaalaverkkotyöryhmän raporttiin pohjautuen päättämässä terveydenhuoltolain muuttamisesta alkavalla viikolla. Muutoksia sairaalaverkkoon perustellaan päiväaikaisen toiminnan turvaamisella, henkilöstön saatavuudella ja talousnäkökulmilla. Sairaalaverkkotyöryhmän raportin johtopäätöksistä poiketen terveydenhuoltolain muutos lopettaisi Oulaskankaalta myös perusterveydenhuollon yöpäivystyksen. Pitkät etäisyydet lähimpään päivystykseen ja Oulun eteläisen alueen väestömäärä edellyttävät jatkossakin perusterveydenhuollon tasoisen yöpäivystyksen ylläpidon Oulaskankaalla.

Olemme viestineet johdonmukaisesti niin Pohteen aluehallituksena kuin myös kokoomuksen aluevaltuustoryhmänä, että perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys tulee säilyttää Oulaskankaalla. Julkisten kannanottojen lisäksi olemme käyttäneet omia suoria yhteydenottokanaviamme valtakunnan tason päättäjiin viestimme eteenpäin viemiseksi. Ministeri Juuso (ps.) antoi 13.12. lausunnoillaan jo toivon pilkahduksen, että Oulaskankaan tilanteeseen voidaan palata vielä myöhemmässä vaiheessa. Eduskunnan äänestystuloksen jälkeen jatkamme edelleen vaikuttamistoimia Oulaskankaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon säilyttämiseksi.

Kaikesta Oulaskankaan tilanteeseen liittyvästä huolesta ja epävarmuudesta huolimatta toivomme asiassa ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Oulaskankaan sairaala ei ole lakkaamassa. Sairaalassa jatketaan mm. päiväkirurgista leikkaustoimintaa ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa. Vuodeosastotoiminnan osalta Pohteella on päätetty profiilinmuutoksesta, jossa erikoisssairaanhoidon osastojen sijaan Oulaskankaalla on akuuttivuodeosastohoitoa.

Mikäli Oulaskankaan perusterveydenhuollon yöpäivystys ei toiveistamme ja vaikuttamisestamme huolimatta saa jatkolupaa, tulee meidän keskittyä erityisesti kahteen asiaan. Ensimmäiseksi, päiväaikaiset perusterveydenhuollon palvelut tulee saada koko Pohteen alueella niin hyvin toimiviksi, että ihmisillä ei ole tarvetta hakeutua päivystykseen kiireettömissä asioissa, etenkään yöaikaan. Toiseksi, ilta- ja yöaikaista toimintaa tulee edelleen kehittää mahdollistamaan soveltuvien potilaiden hoito ilman varsinaista päivystyskäyntiä silloin kun tämä on potilasturvallisesti mahdollista. Tämä vaatii niin ensihoidon toiminnan kehittämistä, esimerkiksi vieritestauslaitteistojen saatavuutta ensihoidossa sekä mm. suoraan osastolle -toimintamallin edelleen kehittämistä ja jalkauttamista. Lisäksi etälääketieteen keskuksen toimintaa tulee edelleen kehittää kotihoidon turvin ja palveluasumisessa asuvien henkilöiden tueksi.

Maarit Matinolli, Tyrnävä

Matti Honkala, Raahe

Paavo Koho, Oulu

Kokoomuksen aluehallitusryhmä

Pekka Simonen, Oulu

Pohteen aluevaltuuston 1. vpj (kok)

Valtuustoaloite 9.12.2024

Kuntalain mukaisen kuntastrategian omistajapolitiikan laatiminen

Uuden kuntalain (410/2015) 37 §:n mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon omistajapolitiikka. Lisäksi kuntalain 14 §:n mukaan valtuuston tulee päättää omistajaohjauksen periaatteista. Kunnanvaltuuston hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset ohjaavat kunnan pääoman käyttöä ja eri omaisuuseriä koskevaa päätöksentekoa. Ne on tarkoitettu ohjeeksi kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Omistajaohjauksen kannalta peruskunta, liikelaitokset ja tytäryhtiöt muodostavat keskeisimmän kokonaisuuden. Kuntayhtymissä ja pienemmissä osakkuusyhtiöissä kunta on osaomistajana ja näiden omaisuuserien kohdalla kunnan vaikutusvalta on pitkälti rajattu omistuksen suuruuteen.

Tyrnävän kunnalla ei ole kuntalain mukaista kuntastrategian omistajapolitiikkaa. Ehdotamme tällä valtuustoaloitteella, että sellainen tullaan laatimaan, jotta seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat toteutuvat:

Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä, vaan sen tulee tukea ja palvella palvelujen järjestämistä, kunnan taloutta tai kunnan elinvoiman kehittämistä. Omistamisen on tuotettava kunnalle taloudellista tai toiminnallista hyötyä pitkällä aikavälillä.

Kunnan tytäryhtiöiden toiminnassa konsernin ohjausrooli olisi vahva. Konserniohjauksesta vastaisi kunnanhallitus. Kunta ohjaisi tytäryhtiöidensä toimintaa talousarviossa asetettavien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, konserniohjeen sekä yhtiön hallitustyöskentelyn kautta. Hallitukseen tulisi valita edustajat niin, että siellä on riittävästi edustettuna liiketalouden ja yhtiön toimialan osaamista.

Kunnan tavoitteena tulisi olla enemmistöomistaja sellaisissa yhteisöissä, joita halutaan joko strategisten tavoitteiden, kustannusetujen tai sitoutuneen pääoman takia ohjata kunnan omilla linjauksilla.

Valtuustoaloite 9.12.2024

Sivistysosaston hanketyön kehittäminen

Tyrnävän kunnan haastava taloustilanne on pakottanut kunnan etsimään säästöjä kaikista toiminnoista. Suurimpana osastona euromääräisesti suurimmat säästöt on jouduttu etsimään sivistysosastolta.

Säästöjen etsimisen rinnalla tulisi keskittyä kasvattamaan sivistysosaston tuloja. Sivistysosaston tuloja on mahdollista kasvattaa esimerkiksi hanketyön kautta. Kunnan omavastuuosuudet hankkeissa vaihtelevat tyypillisesti 0-30% välillä. Parhaimmillaan Tyrnävän kunta on noin 100 000 euron omarahoitusosuudella saanut miljoonan euron hankerahoituksen vuodessa.

Hankkeiden avulla on saatu mm. määräaikaista lisäresurssia henkilöstöön, pienemmät ryhmäkoot ja pystytty lisäämään oppilaan yksilöllistä tukea. Lisäksi hankerahoituksella on voitu hankkia erilaisia oppimateriaaleja, laitteita ja esimerkiksi henkilökunnan koulutusta.

Hanketyö Tyrnävällä on viime vuosina vähentynyt, koska sivistysosastolla ei ole ollut varausta omarahoitusosuuksiin eikä resurssia aktiivisesti hakea avustuksia.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Tyrnävän kunnan sivistysosasto selvittää jatkossa mahdollisuudet hakea aktiivisemmin hankerahoitusta Opetushallituksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Hankerahoituksen avulla sivistysosaston eri tehtäväalueiden toimintaa on mahdollista merkittävästi kehittää ja resursseja kasvattaa suhteellisen pienellä omavastuuosuudella. Parhaimmillaan määräaikaiset hankkeet muuttuvat paremmaksi arkitoiminnaksi ilman pysyviä lisäkustannuksia. Hyvä esimerkki tästä on valtakunnallistakin huomiota saanut TAVOITA-malli, joka on kehitetty hankkeen kautta ja joka on merkittävästi parantanut oppimistuloksia yläkoulussa. Tyrnävän kunta on ollut myönteisessä valossa esillä juuri hankerahoituksella kehitetystä lukutaitotyöstä ja Pisa-tuloksista.

Tyrnävällä 9.12.2024

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Maarit Matinolli

Lauri Sainio

Jari Matinolli

Jari Partanen

Nyt on oikea aika pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – kokoomus.fi

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupunkien uudelle suunnalle – kokoomus.fi

Yle – Vaalikone – Eduskuntavaalit 2023