Kategoriat
Sote-uudistus

Perusterveydenhuoltoa pitää vahvistaa, koska yhteiskunnallamme ei ole varaa muuhun

Sote-uudistuksen keskeiseksi päätavoitteeksi on valtakunnallisesti asetettu perustason palveluiden vahvistaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on lisäksi tuottaa palvelut yhdenvertaisesti kaikkialla ja kaikille ja siirtää työn painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Miksi?

Nykyisellä tavalla järjestää ja tuottaa palvelut sote-kustannukset ovat kasvaneet 2-4%:n vuositahtia. Väestön ikääntyessä ja ikääntymisen tunnetusti lisätessä sairastavuutta on oletettavaa, että kustannusten nousutahti kiihtyy entisestään, jos mitään ei tehdä. Jatkossa hyvinvointialueella tulee tehdä sellaisia päätöksiä, että tähän kustannuskehitykseen voidaan puuttua. Käytettävissä olevat rahat tulee käyttää siten, että saavutetaan maksimaalisesti terveyshyötyä ja vaikuttavuutta. 

Perustason palvelut ovat pitkään kärsineet siitä, että sote-sektorin rahat kuluvat pitkälti erikoissairaanhoitoon. Kuntatalouden haasteiden kasvaessa kunnat ovat joutuneet kohdentamaan sopeutustoimia perustason palveluihin siksi, että erityisesti pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet erikoissairaanhoidon kuluihin ovat hyvin rajalliset. Esimerkiksi terveyskeskusten lääkärikäyntien vuosittainen määrä on lähes puolittunut vuosien 2000-2019 välillä. Tämä ei ole selitettävissä väestön palvelutarpeen vähentymisellä, vaan palveluiden heikentymisellä. Jatkossa hyvinvointialueen tulee suunnata resursseja perustason palveluihin, jotta pitkällä tähtäimellä voidaan välttyä kalliilta ja raskailta erityistason palveluilta. 

Tarjolla olevien palveluiden tulee olla asiakkaan näkökulmasta helposti saatavilla. Panostamalla neuvola- ja kouluterveydenhuollon resursseihin ja perhetyöhön voidaan välttää raskaat lasten- tai nuorisopsykiatriset hoidot ja raskaammat lastensuojelun toimet. Panostamalla ikäihmisten kotihoitoon ja omaishoitajien tukemiseen sekä oikea-aikaiseen siirtymiseen laadukkaaseen  palveluasumiseen voidaan välttyä ikäihmisten toistuvilta, ihmimillisesti raskailta ja kalliilta päivystyskäynneiltä. Panostamalla kroonisten kansansairauksien hoitoon perustasolla voidaan välttyä näiden sairauksien aiheuttamilta komplikaatioilta, jotka aiheuttavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi runsaasti sote-puolen kustannuksia. 

Perusterveydenhuoltoa pitää vahvistaa, koska yhteiskunnallamme ei yksinkertaisesti ole varaa mihinkään muuhun.

Teksti julkaistu Forum24 5.1.2022

Kategoriat
Sote-uudistus

Vaalikoneet aluevaaleissa

Päivitys 25.12.21 julkaistuun merkintään tehty 6.1.2022 – Ylen vaalikone aukesi 4.1.2022 ja linkki on lisätty tekstin loppuun.

Maailman ensimmäinen vaalikone julkaistiin Ylen toimesta syksyllä 1996 ennen EU-vaaleja. 25 vuoden kuluessa vaalikoneista on muodostunut monelle äänestäjälle tärkeä tapa selvittää ehdokkaiden mielipiteitä ja kantoja vaalien kannalta merkittäviin teemoihin. Perinteinen tapa tutustua ehdokkaaseen vaaliteltoilla on näissä tammikuun aluevaaleissa pakkasten ja erityisesti koronaepidemian vahvasti rajoittama.

Eri mediatalot ovat vaalien alla taas lähestyneet aluevaaliehdokkaita vaalikoneisiin vastaamisen tiimoilta. Haaste vaalikoneissa on se, että erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia joudutaan pelkistämään tiiviiksi väittämiksi, joihin on joskus mahdotonta vastata yksiselitteisesti kyllä tai ei – tai joskus edes osittain samaa tai eri mieltä.

Niinpä olenkin nähnyt parhaaksi perustella vastauksiani vapaan tekstin kenttiin pyrkien avaamaan tilan sallimissa rajoissa vastaukseni taustoja. Toivottavasti nämä vapaan kentän vastaukset avaavat lisää ajatuksiani tulevan hyvinvointialueen osalta.

Jos tulen valituksi, pyrin tuomaan näitä asiantuntemukseeni ja kokemukseeni perustuvia näkökulmia esille päätöksenteon valmisteluvaiheessa, jotta päätösvaiheessa valmistelun taustalla olevat tekijät on riittävästi avattu niin kanssapäättäjille kuin julkisuuteenkin.

Alla vastaukseni vaalikoneittain:

Kategoriat
Sote-uudistus

Mistä on hyvät perhekeskuspalvelut tehty?

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta valmistellaan parhaillaan tiiviisti. Uusien hyvinvointialueiden palvelutuotanto käynnistyy 1.1.2023. Eri mediatalot ovat lähestyneet aluevaaliehdokkaita vaalikoneidensa vastaamiseen liittyen. Viikonloppuna vaalikoneita täyttäessä oma huomioon kiinnittyi siihen, miten vähän vaalikoneiden kysymyksistä liittyi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja  terveyskeskus -kehittämisohjelmassa osana valmisteltavaa sote-uudistusta. Ohjelman tavoitteena on koota kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi luomalla koko hyvinvointialueelle yhteneväinen palveluohjaukseen ja omatyöntekijään perustuva perhekeskus-toimintamalli.

Korona-aika on lisännyt monenlaisia lapsiperheiden haasteita, mikä näkyy suoraan palveluiden kysynnässä ja palveluista aiheutuneissa kustannuksissa. Lapsiperheiden kohtaamiin haasteisiin tuleekin saada apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Varhaisemmin annetulla avulla ehkäistään ongelmien vaikeutumista sekä kustannuksiltaan korkeampien korjaavien palveluiden tarvetta.

Hyvinvointialueen perhekeskuspalveluiden tavoitteena tulee olla, että perhe ohjautuu palveluohjauksen kautta suoraan oikealle työntekijälle. Palvelut räätälöidään kunkin lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden mukaan. Auttamalla koko perhettä yhtäaikaisesti vältytään monesti päällekkäiseltä työltä.

Silloin kun lasten ja nuorten palvelut on tuotettu asiakasystävällisesti matalalla kynnyksellä, voi perhe vaikkapa lapsen neuvolakäynnin yhteydessä ottaa puheeksi huolen perheen toisen lapsen koulussa ilmenneistä keskittymisvaikeuksista ja ohjautua suoraan tämän kautta tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Perustasolla käynnistellään jo selvittelyjen varhaisvaiheessa tarvittaessa neuropsykiatrinen valmennus ja toimintaterapia-arvio. Perustasolta löytyy nepsy-selvittelyihin perehtynyt terveyskeskuslääkäri, jolla on käytettävissä lasten tai nuorisopsykiatrin konsultaatiotuki. Koko selvitettelyketjun ajan tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa.

Perustason palvelut vaativat vahvistamista nykyisestä. Ketä me tarvitsemme tuottaaksemme laadukkaat lasten, nuorten ja perheiden palvelut?

Mistä on hyvät perhekeskuspalvelut tehty?

Terveydenhoitajista, sairaanhoitajista, kuraattoreista, perhetyöntekijöistä, sosiaaliohjaajista, sosiaalityöntekijöistä.

Mistä on hyvät perhekeskuspalvelut tehty?

Psykologeista, toimintaterapeuteista, lastenneuvola- ja koululääkäreistä, lasten- ja nuorisopsykiatreista.

Mistä on hyvät perhekeskuspalvelut tehty?

Ennaltaehkäisevästä otteesta, matalan kynnyksen palveluista, moniammatillisesta yhteistyöstä.

Niistä olisi minun toiveiden mukaiset perhekeskuspalvelut tehty.

Teksti on julkaistu Rantalakeus-lehdessä 8.12.2021